torstai 28. helmikuuta 2013

Torstai 28.2.2013

Vetotreenit urheilukentällä

                             Tässä viime vuodelta muistoja vauhdikkaasta menosta Itenin kentällä.

Nukuin viime yön melko hyvin ja  heräilin jo klo 05:45. Aamutoimien jälkeen herättelin vasemman takareiden sähköimpulssimittarilla. Jalat tuntuvat vielä hiukan raskailta lepopäivää edeltäneistä treeneistä. Mitä tässä turhaan valitella, ei muuta kuin juoksukamppeet päälle ja klo 06.45 lähtö urheilukentälle. Lämmittelymatkaa on runsas 2 km, sitten vielä muutama kierros lämmittelyksi ja lyhyet spurtit.

Kentälle oli tullut parisenkymmentä kenialaista harjoittelemaan. Tiistai on se kenialaisten todellinen ratapäivä, silloin täällä on väkeä useita kymmeniä, jopa yli sadan – aina ruuhkaksi asti. muistan viime vuodesta, että radan hiekka pöllysi, kun suuri joukko ’antilooppijalkoja’ pinkoi eteenpäin. Nyt ei näyttäisi olevan tungosta.
Asetuin lähtöviivalle ja niin ensimmäinen 400 metrin kierros starttasi. Kyllä tuntui raskaalta, vasta viimeisellä sadalla metrille lähti kulkemaan paremmin. Kuitenkin ensimmäisen kierroksen aika oli 1:32 – ei paha alku ollenkaan ajan mukaan. Sitten seuraava ja seuraava; kierrosten välillä 2 minuutin palautus. Takuttelin melko hyvin 1:29-131 välille seuraavat kolme. Viidennellä  kierroksella tuntui jo irtoavan, jopa niin, että viimeisen 60 metrin spurtin avulla onnistuin ohittamaan viisi kenialaista juoksijaa. Sain melkoisia taputuksia muilta kenialaisilta suorituksestani ja aika oli 1:24. Seuraaviin neljään kierrokseen kului aikaa 1:29-1:32. Viimeiseen latasin ja tuloksena oli 1:26. sitten muutama verryttelykierros. Tästä on hyvä jatkaa ohjelmaa. Palattuani leirille matkamittarini näytti 12,5 km ja koko treeniin kului aikaa 1 tunti 30 minuuttia. Tyytyväisenä suuntasin seuraavaksi suihkuun ja uimaan sekä aamupalalle.

Lepäilin  ja valmistauduin rahoitusesityksen esittelyyn. Noin 20 minuutin puhelinkeskustelun kuluessa sain hoidetuksi työasiani Suomeen. Päätin jatkaa lepäämistä ja lähteä sitten lounaalle. Pöytääni saapui uusi tuttavuus Saksasta. Nuori kaveri oli juossut maratonin 2.24. Kanadalainen juoksijatyttö lähtee tänään iltapäivällä kotimatkalle. Ruokailussa oli melko hiljaista, koska Puolan ryhmä on tutustumassa paikallisiin asumuksiin ja ruokailevat jossakin origenellissa paikassa.

Kevyt 7,5 km

Klo 13:00 lähdin palauttelulenkille. Valitsin tutun urheilukentän vierestä kulkevan hiekkatien. Jalat tuntuivat aamuun verrattuna kevyiltä, mikä lupaa hyvää huomiseen kovaan kymppiin. Toppuuttelin. Aurinko porotti kuumasti suoraan pääni yläpuolelta. Keskellä päivää oli melko rauhallista. Annoin jalkojen viedä eteenpäin kevyesti. Leirikeskukseen pääsin ajassa 41.39 keskinopeuden ollessa 5:32. Nyt en tehnyt 500 metrin lisäkierrosta, joten matkaa kertyi vain 7,5 km . Mikä sai riittää.

Hierontaa

Suihkun jälkeen kiiruhdin moottoripyörällä Juliuksen hierontaan. Julius oli jo paikalla odottamassa. Vasen takareisi on nyt toipunut kokonaan – ei mitään arkuutta Juliuksen hieroessa. Tänään hieronta ei kylläkään ollut kovinta mahdollista huomisen tärkeän treenin vuoksi. Kiittelin Juliusta upeasta suorituksesta, koska  jalkani on jälleen juoksukunnossa – yes!  Geoffrey Mutai oli päässyt eroon omasta hamstring -vaivastaan kahden hierontakerran jälkeen ja oli kehunut kovasti Juliusta. Vielä minulla on sekä lauantaina että maanantaina hierontaa ennen tiistain kotimatkalle lähtöä. Kävelin rauhallisesti leirikeskukseen. Aurinko paistoi edelleen kuumasti, vaikka klo oli jo 17.00

Illan viettoa

Söin jälkiuunileipää, koska minulta jäi hieronnan vuoksi  teehetki väliin. Hyvin ovat säilyneet Suomesta tuomani jälkiuunileivät. Päivitin blogiani. Klo 19:00 oli vuorossa päivällinen. Koska on torstai, meille tarjottiin pitsaa ja kasviskastiketta, tietenkin mukana oli myös ugalia. Istuin kanadalaisten juoksijoiden pöytään. Pöydässä istui myös nuori saksalainen kympin juoksija, joka oli saapunut tänään HATC:iin. Hän oli  Internetin välityksellä löytänyt tämän paikan, jossa voi juosta ja uida kymmenen lomapäivän ajan. Pyysin häntä kirittäjäkseni huomiselle kympille. Sovimme tapaavamme huomenna aamulla klo 06:40 leirin portilla. Toivottavasti minäkin jaksan juosta kovaa :)

Ruokailun yhteydessä valot sammuivat – sähkökatkokset ovat melko yleisiä. Toivottavasti  saan tämän blogitekstin teille nähtäväksi tämän päivän puolella. Muuten huomiseen!

Hyvää yötä teille kaikille!

Juoksuterveisin,

Harri


    Urheilukentän vierestä kulkeva tie kulkee suoraan ja urheilukentälle käännytään vasemmalle.

    Tässäkin risteyksessä on kioski.

    Urheilukentälle on lähes 1 km hiekkatietä risteyksestä.

    Itenin suuntaan maisemat näyttävät tältä.

    Torstaina on kenialaisten toinen urheilukenttäpäivä. Tässä nelikko on menossa verrytellen
    kentälle.

    Kevyesti askel nousee!

    Aamun aurinko heittää ensimmäisiä säteitään klo 06:45.

    Hiukan häikäsee!

    Sitten saavun urheilukentälle - melko autio.

    Tänään ei kenttä paljoa pöllyä, koska niin niukasti juoksijoita. Tuulta ei juuri ole nimeksikään.

    Radat on vedetty kalkkiviivoilla.

    Näkymä kentältä Itenin keskustaan.

    Näkymä HATC:in leirikeskukseen kentältä.

    Sitten keskitytään juoksuun ja vetoharjoituksiin kenialaisten johdolla.

    Lopulta pääsen minäkin aloittamaan omat 10 x 400 metrin vedot 2 minuutin palautuksella.

    Ensimmäinen kierros on melko raskas.

                      400 metriä täyttyy iloinen ilme kasvoilla.

    Treeni 10 x 400 m 2 minuutin palautuksella on tehty!

    Hyvästi Itenin vanha kenttä!

    Vielä kenilaiset kiertävät.

    Myös vasemmalla juokseva sveitsiläinen Patrick ja saksalainen Gary ovat tulleet kentälle.

    Tänään ei kuulemma oikein kulje? Olivat viime yönä Eldoretin keskustassa yödiskossa -ihmekkös?

    Yritetään vielä ...

    Kyllähän se siitä ...

                      Kenialaiset kaverukset ovat lyhyiden matkojen juoksijoita. Eivät ole vielä
                      osallistruneet  kisoihin Euroopassa.

    Viimeinen silmäys kentälle ja ei kun menoksi takaisin leirikeskukseen!

    Matkalla maalaisnäkymä.

    Perheen äiti on jo pyykillä aikaisin aamulla.

                      Lilan väristä kukkaa tai paremminkin pensasta näkee kaikkialla. Kasvaa useita metrejä
                      korkeaksi.

    Aamupalalla kentällä kävijät ja äskettäin leirille ilmestynyt nuori saksalainen Konstantin
    (keskellä, joka oli minun kovalla kympillä jäniksenä).

    Juoksijoita hymyilyttää ...


    Tätä kenialaista sen sijaan ei hymyilytä, sillä hän ahertaa päivästä toiseen heinää leikkaamassa
    sirpillään.

    Noin kymmenen isoa säkkiä tulee päivittäin niitetyksi Lornahin maatilan eläimille.

    No, tulihan se hymykin lopulta :)

keskiviikko 27. helmikuuta 2013

Keskiviikko 27.2.2013

Aahhh – lepopäivä!

Sasin nukkua tänään klo 07:45, mikä on hyvin epätavallista kohdallani. Olen nimittäin aamuvirkku ja  heräilen normaalisti Suomessa klo 05:30-06:30, olkoonpa mikä viikonpäivä tahansa. Mutta nyt olen Keniassa viettämässä lepopäivää. En tee itselleni pikakaurapuuroa, vaan menen aamupalalle klo 08:10, jossa on tarjolla puuroa, keitettyjä kananmunia, paahtoleipää, paistettuja lettuja, banaania ja juomat. Eiköhän näillä tänäänkin alkuun päästä.

Jalat ovat ihmeellisen hyvässä kunnossa. Julius hieroi ne jälleen kunnolla eilen juoksujen jälkeen. Lisäksi annoin aamupalan syötyäni vasemman jalan takareiteen sähköimpulssihoitoa. Valmistaudun jo huomiseen, jolloin pääsen ensimmäisen kerran tämän leirin aikana Itenin urheilukentälle tekemään vetoharjoituksen. Minulla ei ehdi ollakaan muita kertoja, joten taitaa olla niin kuin hyvästien jättö Itenin vanhalle pölyävälle urheilukentälle. Lornahin uusi urheilukenttä valmistuu tulevassa toukokuussa. Jos tänne vielä joskus tulee treenaamaan, niin sitten uusi kenttä on käytössä :)

Aamupäivän lepäilin kunnolla. Lueskelin ja valmistauduin huomiseen yrityksen t&k projektin rahoitusesityksen esittelyyn puhelimessa (Suomen aikaa n. klo 10-11). Toivottavasti tuolloin puhelinyhteydet toimivat!

Leirin keittiön vastuullinen Maggy lähti tänään neljäksi päiväksi vapaalle perheensä luokse ja palaa ensi viikon maanantaina takaisin töihin.

Käynti Eldoretissä

Tänään on ollut kaunis aurinkoinen ja vähätuulinen päivä. En kuitenkaan väsyttänyt itseäni auringonotolla, vaan pysyttelin sisällä. Klo 12:30 menin lounaalle, minkä jälkeen meitä  lähti nairobilaisen Fadu pyöräilijän autolla neljä juoksijakaveria (yksi britti, saksalainen ja kanadalainen sekä suomalainen) käymään Eldoretissä. Fadu tulee osallistumaan Etelä-Afrikassa maaliskuun lopussa pidettävään 800 km:n ja 8 päivän pyöräkisaan, jossa pyöräillään parittain (kaksi henkilöä muodostaa pyöräilytiimin). Välillä kuulemma joutuu ottamaan pyörän selkäänsä, kun ylittää vesiesteitä tai korkeita kivisiä kukkuloita. Taitaa siellä hiki virrata?

Oli hienoa päästä hyvässä maasturissa lähes puoli tuntia nopeammin kuin normaalilla paikallisella Matatulla, joka pysähtelee ottamaan matkustajia melkein mistä tahansa matkan varrelta. Autoa ajaessa saa olla tarkkana ja varoa tielle ryntääviä lampaita ja lehmiä. Monin paikoin tiessä on hidastuskorotuksia, jotta autojen nopeudet  pysyisivät jonkinlaisessa tolkussa. Lisäksi tien asfaltti on monin paikoin rikkoutunut ja tie täynnä kuoppia. Nopeasti suoriudumme ostoksistamme. Melko ruuhkainen Eldoret oli näin iltapäivän alussa. Selviydymme koko reissusta kolmessa tunnissa. Sitten onkin jo aika käydä iltapäiväteellä.

Loppupäivän mietteitä

Loppupäivän lueskelen ja päivitän blogiani. Klo 19:00 on päivällisen vuoro. Huomenna on lähdössä Kanadan ryhmän ainoa naismaratoonari kotimatkalle. Muut kanadalaiset lähtevät vasta ensi viikon keskiviikkona. Joten leirikeskus alkaa jälleen vaihtaa juoksijoita. Eilen leirille saapui ranskalainen Ben, joka on asunut jo lähes vuoden Ugandassa. Hän on journalisti ja TV-reportteri. Ben on tullut Kenian puolelle kertomaan presidentin vaaleihin liittyvistä asioista. Vaikka ehdokkaat asettaneet puolueet ovat allekirjoittaneet ’rauhan vaalien’ –vetoomuksen, pelätään kuitenkin jossakin päin Keniaa kansanjoukkojen äityvän mellakoimaan, varsinkin ensimmäisen kierroksen tulosten selvittyä viikon kuluessa. Onneksi ehdin lähteä täältä heti vaalipäivän jälkeisenä päivänä. Mikäli kukaan ehdokkaista ei saa yli 50 %:a äänistä, kaksi eniten ääniä saanutta ehdokasta osallistuvat seuraavaan kisaan. Vaalien ensimmäinen kierros on ensi maanantaina 4.3.

Tänään selvisi, etten ehdi ensi tiistaina Eldoretistä Nairobiin iltakoneella (Nairobista koneeni lähteen klo 22.55), vaan joudun ottamaan yksityisen Matatu -kyydin leirikeskuksesta klo 13:00 Nairobin lentokentälle - aikaa varataan 8 tuntia koko matkaan. Todellinen sight seeing on siis tulossa. Toinen vaihtoehto olisi ollut mennä Eldoretistä aamukoneella Nairobiin ja odotella 12 tuntia kentällä jatkoyhteyttä. Valitsin Matatu -kyydin, jossa olen ainoa matkustaja ja kustannukset ovat melkein samaa luokkaa kuin lentokoneella.

Menen tänään aikaisin nukkumaan, koska haluan tehdä huomisen vetotreenit jo ennen aamupalaa. Ja olla valmiina työpuheluun.

Hyvää keskiviikon jatkoa!

Iloisiin kuulumisiin huomenna.

Levollisin miettein,

Harri

    On lkepopäivä, joten en edes mene uimaan - kaunista on!

    Viisikko palaa Eldoretin ostoskeikaltaan iloisina. Kaikki tarpeellinen oli löydetty. Vasemmalla britti Brian, Harri, saksalainen Robin, nairobilainen Fady ja kanadalainen Daniel. Takana Fadyn auto.

tiistai 26. helmikuuta 2013

Tiistai 26.2.2013


Leirin kilometrivoittoisin päivä – yhteensä 40 km!

25 km kevyttä


Tänään kukko kiekaisi jo klo 05:00, mutta nousin sängystä klo 05:30. Aamutoimien jälkeen herättelin vasenta takareittä Sunbornin Profile Tens – sähköimpulssilaitteella 20 minuuttia. Käsittely teki hyvää ja niin jalat olivat valmiina leirin tähän mennessä pisimmälle lenkille. Lähdin matkaan iloisin mielin jo klo 06.30, jolloin auringonkajo vasta valaisi tienoon. Suuntasin samalle reitille kuin eilen eli St. Patrickin reitille. Yllätyin, että Itenin keskustan tuntumassa oli jo melkoinen liikenne työmatkalaisten ja koululaisten rientäessä joko jalan, moottoripyörällä tai autolla. Välillä oli viisikin autoa peräkkäin pölyttämässä hiekkaa. Nämä kaikki kiiruhtivat ilmeisesti klo 07.00 alkaviin puuhiinsa. Lopulta pääsin rauhallisemmalle taipaleelle.

Pari lintua lensi pääni yli; taisivat olla haikaria. Pääsin melko lähelle niitä ja nappasin kuvan. Samassa vastaani juoksi kymmenkunta kenialaista juoksijaa. Kevyesti näiden askel nousee – ihailtavaa! Yritän toppuutella alkumatkan alamäissä, jotta lenkki pysyy kevyenä. Yllättäen vastaani juoksee hengästyneen näköinen kenialainen. Hän näyttää tekevän tonnin vetoharjoituksia. Hänen vauhtinsa on uskomaton. 8 km juostuani pääsen jälleen rauhalliselle kivettömälle tielle, jossa vastaan kävelee useita koululaisia. ”How are you?” kuuluu kaikkialta. On pieniä ja suurempia kouluun menijöitä. Lisäksi tapasin paikallisen koulun kaksi opettajaa, jotka innostuivat kovasti kuvaamisestani.

Jatkoin matkaa. Vastaani saapui lähes kymmenen lehmän lauma paimenineen. Lehmät näyttivät hyvin osaavan laitumelleen. Kävin kääntymässä samassa paikassa kuin eilen. Nyt oli kamera mukana, joten tallensin maaseutumaisemia ja taustalla vuorijonoja. Pohjalainen sanoisi tässä tapauksessa, että täällä on tilaa hengittää. Osa maanviljelijöistä on jo pellolla. Näen pari miestä kuokan varressa – useimmiten kuokalla työskentely on ollut naisten puuhaa. Iso kuorma-auto ilmestyy peltotielle. Ovat ilmeisesti hakemassa karjaa teurastettavaksi.

Aurinko on jo noussut melko korkealle. Jatkan rauhallisesti eteenpäin. Teen 2-3 km:n lenkin eri suuntaan kuin aiemmin ja palaan sitten takaisin tutulle reitille. Saavun tutuksi käyneelle kioskille, jossa pysähdyn juomassa Spriten. Nyt jaksan juosta  lopun, n. 6 km, vaikkakin se on ylämäkivoittoista. Hikikarpalot kiirivät otsalle isoimmissa mäissä. Juoksen vielä leirikeskuksen ohitse 1,5 km ja takaisin, jotta 25 km tulee täyteen. Aikaa aamun lenkkiin kului 2 tuntia 22 minuuttia keskinopeuden ollessa 5:41 min/km. Vaikka kyseessä oli kevyt lenkki, niin väsymyksen sen pituus kyllä sai aikaan. Kiiruhdan heti aamupalalle. Ikävä kyllä aamiainen oli jo ehditty korjata pois. Onneksi sain mehua ja leipää syötäväksi. Sitten suihkuun, uimaan ja levolle.

15 km kevyttä

Kun on kyseessä kahden juoksun päivä, olen yleensä nämä kummatkin tehnyt jo ennen lounasta. Nyt olisi jäänyt vain pari tuntia lenkkien välille, joten päätin levätä kunnolla klo 12:15 saakka  ja käydä lounaalla ennen toista treeniä. Klo 13:00 uhmaan kuumuutta ja askellan 15 km:n kevyelle. Onneksi taivaalle on noussut pilviä, jotka tuovat vähän helpotusta kuumuuteen. Suuntaan urheilukentän vierestä kulkevalle reitille. Teen lisäksi 4 km:n pituisen lisälenkin vaihtelun vuoksi. Jos aamulla tuli vastaan 10 lehmän lauma, niin nyt jouduin puikkelehtimaan ainakin 30 lehmän joukossa päästäkseni eteenpäin. Ihmeellisen rauhallisesti lehmät ottavat vastaantulijan. Ilmeisesti ovat yhdistäneet useamman talon karjan ja vievät ne samalle laitumelle – kätevää.

Kyllä aamun pitkä lenkki painaa jaloissa. On suorastaan välillä melko uuvuttavaa. Jatkan kuitenkin sinnikkäästi Eldoret-Iten -maantien reunassa kulkevalle polulle. Seuraavaksi Eldoretin suuntaan n. 4 km ja sitten käännyn takaisin leirikeskusta kohti. Matkan varrella tutut kenialaiset kannustavat ja osa jopa taputtaa käsiään. Juoksuasentoni ei varmaankaan ollut kaunista katseltavaa – etukumarassa. Väsymyksestä huolimatta etenen leirikeskukseen saakka. Viimeisen runsaan kilometrin matkan onnistun nostamaan nopeuttani. Tämän lenkin aikana tuli vähän maratonin lopun, n. 35 km:n  fiilis – energiat ovat lopussa, jalat eivät vie eteenpäin, janottaa jne. Kaikesta huolimatta selviydyn leirikeskukseen ajassa 1:26 keskinopeuden ollessa  5:44 min/km – päivän saldo 40 km on kasassa! Väsynyt mies suuntaa heti suihkuun ja tunniksi levolle.

Hierontaa ja loppupäivän viettoa

Olin sopinut Juliuksen kanssa hieronnan klo 16:00, joten noustuani kiiruhdin itenin keskustaan moottoripyörän kyydissä. Samassa kyydissä takanani istui kenialainen 2:11 juossut maratoonari – kyllä näitä nopeita maratoonareita täällä riittää! Julius ihmetteli jalkojeni lihasten hyvää kuntoa parin päivän 70 km.n juoksujen jälkeen. Vasemman jalan hamstring ei enää ole arka ja sen hieronta onnistuu mallikkaasti ilman hierottavan kirkaisuja. Julius kertoo saaneensa useampia kenialaisia hierottavakseen – sana on kiirinyt hyvästä ja tuloksekkaasta hieronnasta. Hyvä näin Juliuksen elannon kannalta. Kiitän ja toteamme tapaavamme jälleen ylihuomenna.

Kävelen itenin keskustaan. Katselen jonkin aikaa Itenin torielämää. Pian kuitenkin huomaan istuvani jälleen moottoripyörän kyydissä. Saavuttuani leirikeskukseen menen tunniksi lepäämään.

Klo 19:00 tarjoillaan päivällinen: kanaa, ugalia, riisiä ja keitettyä zukumia (pinaatin kaltaista) ja jälkiruuaksi appelsiinin paloja. Seuraavaksi päivitän blogini, minkä jälkeen uni varmaan maittaa.

Huomenna keskiviikkona saan nukkua pitkään, sillä edessä on leirin toinen lepopäivä. En ole vielä päättänyt lepopäivän vietosta, mutta eiköhän se selviä sitten huomenna.

Kiitos blogiystävät, kun jaksatte päivästä toiseen lukea päivän kokemuksiani. Toivottavasti saatte niistä jonkinlaisen kuvan (ilman valokuvia) korkean paikan juoksuleirin elosta ja Itenin ympäristöstä.

Huh mikä päivä! Levollisia unia kaikille!

Juoksuterveisin,

Harri

    St. Patrickin lenkille Itenin keskustan kautta.

    St. Patrick High School

    Suurin osa lapsista kulkee jalan kouluun. Mutta joitakin kuljetetaan autoilla tai moottoripyörillä.

    Onkohan kyseessä haikara vai pelikaani?

    Mielenkiintoista?

    Jälleen hieman hiekkataidetta!

    Kaatumisvaara!

    Reitillä tulee vastaan muitakin juoksijoita.

    Tiukkaa menoa tonnin vetojen tekijältä.

    Leiriltä tähän lähes 7 km. Nyt käännyn vasemmalle ja juoksen n. 1,5 km.

                      Kunnes tästä käännyn oikealle.

                      Samassa kaksi melko pientä koululaista tulee iloisena vastaan.

    Helppoa hiekkatietä eteenpäin. Ei kiven kiveä.

    Joku muukin on löytänyt hyvän maaston juosta.

    Hiekkatie muuttu pikkuhiljaa heinäiseksi tieksi ja poluksi.

    Käännöskohdassa upea maalaislakeus.

    Etäisyyttä löytyy ...

    Pohjalaisen unelmapaikka :)

    Paikallinen vihannes- ja kaaliviljelmä.

    Puustoa 1

    Puustoa 2

                      Puustoa 3 - kukkiva puu!

                      Puustoa 4

                      Puustoa 5

                      Puustoa 6

                      Puustoa 7

    Teurasauto

 Koululaisia juoksemassa perässäni

                      Opettajakaksikko aloittamassa päiväänsä.

    Paluureitti on kaunista

    Puustoa 8

                      Kuvaaja sattui paikalle.

                      Tässä on iloista ja kevyttä askellusta ...

    Maanviljelijöillä on myös kunnon välineitä.

    Kenialaisen unelma - mikseipä eurooppalaisenkin :)

    Poliisi valvoo liikennettä ja veloittaa autoilijoita jonkun kaavan mukaan?