tiistai 19. helmikuuta 2013

Tiistai 19.2.2013

Jambo!

Tänään tulee kuluneeksi viikko Keniassa eli kolmasosa leiriä on jo takana. Äkkiä päivät ovat alkaneet vilistää. Mutta hyvinhän kunto on samalla noussut.

Ripeä kymppi

Aamulla yritin lähteä päivän ensimmäiselle lenkille jo vähän ennen klo 06:30, vaan enpä päässytkään mittarini simahdettua. Minulla oli Gepsi latauksessa ja aamun sähkökatko antoi jonkinlaisen sähköpiikin mittariin niin, ettei se suostunut toimimaan. Onneksi minulla on mukana sekunttari ja pulssimittari, joilla nyt tulen toimeen. Olen monta kertaa juossut täällä kovan kympin reitin, joten tiedän sen pituuden ilman Gepsiäkin. Ensin verrytellen 3 km Eldoretin suuntaan polkua alamäkeen. Muutaman lyhyen vedon ja venyttelyn jälkeen suuntaan leirikeskusta kohti ylämäkeen 3 km ja sitten takaisin 5 km, minkä jälkeen vielä Leirikeskuksen suuntaan 2 km. Samaa reittiä olen takonut viiden vuoden ajan.

Melko raskaalta meno aluksi tuntui. Onneksi lopulta sykkeet  nousivat yli 140:n  ja juoksu alkoi myös maitata. Kolmen km:n käännöksen kohdalla aikaa oli kulunut 13:30, josta oli hyvä jatkaa alamäkiosuudelle. Sain sykkeet nousemaan ja lähestyttiin 150:tä. Olin niin hurmiossa, että en huomannut muita väliaikoja katsastaa. Jalat olivat hyvin vetreässä kunnossa ja askel vei eteenpäin. Viimeisellä kilometrillä sain ylitetyksi jo 150 sykerajan. Niinpä saavuin 10 km:n kohdalle ajassa 42:36, joka on 8 sekuntia parempi aika kuin viime vuonna juoksuohjelman samassa vaiheessa – yes! Palkitsin itseni lähistön kioskissa Fantalla. Sitten 3 km:n loppuverryttelyt  leirikeskukseen. Tyytyväinen juoksija suuntasi nopeasti suihkuun ja uimaan, jotta ehti aamupalalle. Olo oli raukea ja vähän väsynyt. Siispä seuraavaksi lähes parin tunnin tirsoille.

Kevyt 8 km

Ampaisin vasta klo 11:30 kevyelle 8 km:n lenkille tuttua reittiä urheilukentän vierestä. Jalat olivat melko raskaat. Etenin hitaasti maisemia katsellen. Leirikeskukseen saavuin ajassa 47:37, joten todella hidas kasi. Suihkun ja uinnin jälkeen lounaalle. Tarjolla oli papusosekeittoa, riisiä lihakastiketta ja ananas-porkkana –salaattia sekä tuoreita sämpylöitä. Samalla sovimme norjalaisen juoksijan Arnen ja hänen isänsä kanssa, että lähdemme yhdessä Hieroja-Juliuksen luo iltapäivällä. Norjalaiset ovat lähdössä leiriltä tulevana lauantaina. Arne tulee viettäneeksi leirillä kuukauden ja hänen isänsä pari viikkoa. Arne ei ollut käynyt leirin aikana kertaakaan hieronnassa ja hänen jalkansa olivat melko jumissa.

Hierontaa ja loppupäivän viettoa

Parin tunnin levon jälkeen kävelin norjalaisten kanssa Itenin keskustaan, jonne Arnen isä jäi hoitamaan asioitaan. Me suuntasimme Arnen kanssa Juliuksen asunnolle klo 15:00, jolloin piti alkaa hierontani. Saimme odotella tunnin ennen kuin Julius saapui, tunnin myöhässä – Afrikassa tämä voi olla mahdollista. Arne sopi omasta hieronta-ajastaan. Sain jälleen kunnon hieronnan. Vasemman jalan hamstring hiukan ärtyi aamun ripeästä menosta asfaltilla. Juliuksen käsittelyn jälkeen jalka oli jo parempi. Sovin hieronnan huomiselle ja vielä perjantaillekin. Pidän leirin ensimmäisen lepopäivän huomenna ja jatkan juoksuohjelmaa taas torstaina; näin jalat saavat kunnolla toipua.

Klo 19:00 oli vuorossa päivällinen, jolla tarjottiin maissikakkua, silakkapihvejä, uuniperunoita ja melonin paloja. Kiirehdimme ruokailua, sillä Lornah Kiplagattia tullaan haastattelemaan urheilu-uutisissa televisiossa. Illalla saan kuulla, että Serbilainen maratoonari Olivera ja hänen managerinsa Savalco lähtevät leiriltä huomenna oleskeltuaan HATC:issa kuukauden. Oliveran paras maratontulos on 2:25. Hän joutui keskeyttämään Lontoon Olympialaisissa naisten maratonin 25 km:n kohdalla etureisiongelmien vuoksi.
TV:n uutisissa Lornah kertoo, Itenin naisten urheiluakatemia- ja urheilukenttäprojektistaan. Samalla hän panee koville ministeriön edustajat kysyessään, mitä ministeriö on tehnyt viimeisinä vuosina Afrikan urheilun hyväksi. Edustajat eivät osaa kunnolla vastata.

Päivitän vielä blogini ja sitten painun yöpuulle.

Huomenna minulla on edessä lepopäivä. Käyn ilmeisesti Eldoretin keskustassa ja yritän saada Safaricomin toimimaan niin, että kuvien siirtäminen onnistuu blogiin. Katsotaan, miten onnistun.

Toivotan teille hyvää yötä!

Juoksuterveisin,

Harri

                      Willy -kokki ja hänen valmistamaa kakkua suklaakastikkeella.

                      Norjalainen Arne ja hänen isänsä.

                     Tanskalainen pariskunta on käynyt tutuksi jo menneiltä vuosilta HATC:issa.

                      Samoin serbilainen huippumaratoonari Olivera ja hänen managerinsa ovat tuttuja
                      menneiltä HATC:in leiriajoilta.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti